Suomalaisia sanontoja ja sananlaskuja

”Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa” on suomalainen sananlasku. Sanonta tarkoittaa sitä, että nuorena opitut taidot ja tiedot säilyvät koko elämän ajan. Sanonta korostaa nuoruudessa tapahtuvaa oppimisen tärkeyttä ja viittaa siihen, että varhain opittu jää helposti pysyväksi.

Esimerkkejä sanonnan ”Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa” käyttötilanteista:

1. Mummo kutoo edelleen sukkia sujuvasti, kuten oppi lapsena isoäidiltään.
   – ”Sukkia syntyy edelleen helposti ja nopeasti. Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa!”
2. Vanhana kitaristina soittaa yhä biisit ulkomuistista, vaikka näkö on heikentynyt.
   – ”Kyllä se näemmä pitää paikkansa: minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa.”
3. Lapsena opittu toinen kieli sujuu aikuisena lähes täydellisesti.
   – ”Ei ihme, että hän puhuu niin hyvin – minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa.”
4. Vanha kirvesmies tekee yhä tarkkaa työtä, vaikka eläkkeellä jo onkin.
   – ”Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa – kädenjälki on edelleenkin mestarilla priimaa.”
5. Nuorena urheilua harrastanut vanhus tekee vielä notkeusliikkeitä, jotka nuoremmilta ei onnistu.
   – ”Siinä se näkyy: minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa!”

”Maasta se pienikin ponnistaa” on sanonta, joka tarkoittaa, että pienistä lähtökohdista voi nousta suuriin saavutuksiin. Se rohkaisee yrittämään ja uskomaan, että kaikilla on mahdollisuus edetä, vaikka alku olisi vaatimaton.

Esimerkkejä sanonnan ”Maasta se pienikin ponnistaa” käyttötilanteista:

1. Menestystarina: ”Hän aloitti yksin autotallissa ja nyt johtaa suuryritystä. Maasta se pienikin ponnistaa.”
2. Lapsen ensiaskelissa: ”Katsos nyt, pikkuinen nousi seisomaan! Maasta se pienikin ponnistaa.”
3. Aloitteleva artisti: ”Eka keikka oli kahvilassa viidelle hengelle, mutta nyt soittaa festareilla. Maasta se pienikin ponnistaa.”
4. Uusi harrastus: ”Eihän se juoksu kulkenut aluksi, mutta nyt menee jo puolimaraton. Maasta se pienikin ponnistaa.”
5. Koulutuksessa: ”Koulunkäynti oli vaikeaa aluksi, mutta nyt hän opiskelee yliopistossa. Maasta se pienikin ponnistaa.”

”Niin metsä vastaa, kuin sinne huutaa” on sanonta, joka tarkoittaa, että saat usein takaisin sitä, mitä itse annat – kohteliaisuus synnyttää kohteliaisuutta, tylyys taas tylyyttä. Kyse on vuorovaikutuksen peiliefektistä.

Esimerkkejä sanonnan ”Niin metsä vastaa, kuin sinne huutaa” käyttötilanteista:

1. Asiakaspalvelu: ”Jos olet ystävällinen kassalla, saat todennäköisesti hymyn takaisin. Niin metsä vastaa, kuin sinne huutaa.”
2. Työpaikalla: ”Jos pomoa kohtaan on aina negatiivinen, ei kannata odottaa kiitosta: niin metsä vastaa, kuin sinne huutaa.”
3. Parisuhteessa: ”Jos kohtelet puolisoasi kunnioittavasti, saat samaa kohtelua. Niin metsä vastaa, kuin sinne huutaa.”
4. Netissä keskustellessa: ”Turha valittaa ilkeistä kommenteista, jos itse aloittaa riidan. Niin metsä vastaa, kuin sinne huutaa.”
5. Lasten kanssa: ”Jos huutaa lapselle, ei ihme että lapsi vastaa samalla tavalla. Niin metsä vastaa, kuin sinne huutaa.”

”Nuorena on vitsa väännettävä” on suomalainen sanonta, joka tarkoittaa, että asioita – erityisesti kasvatusta tai oppimista – on hyvä aloittaa ajoissa, mieluiten nuorena. Tällöin oppiminen on helpompaa ja tapoja pystyy muovaamaan. ”Vitsa” tarkoittaa tässä oksaa, joka on nuorena taipuisaa, kuten ihmismielikin oppiessa nuorempana.

Esimerkkejä sanonnan ”nuorena on vitsa väännettävä” käyttötilanteista:

1. Lapsen kasvatuksessa: ”Meillä opetetaan lapsi sanomaan kiitos ja ole hyvä – nuorena on vitsa väännettävä.”
2. Kielten opiskelu: ”Kannattaa aloittaa vieraan kielen opiskelu jo koulussa. Nuorena on vitsa väännettävä.”
3. Urheiluharrastus: ”Jos aikoo huipulle, treenaaminen on aloitettava varhain. Nuorena on vitsa väännettävä.”
4. Talouden hallinta: ”Opetetaan nuorille budjetointia ja säästämistä – nuorena on vitsa väännettävä.”
5. Käytöstapojen opettelu: ”Jos ei kotona opeteta tapoja, ei niitä myöhemminkään tule. Nuorena on vitsa väännettävä.”

”Rohkea rokan syö” on suomalainen sanonta, joka tarkoittaa sitä, että rohkeus palkitaan. Vain ne, jotka uskaltavat, saavat nautintoa tai menestystä. Rokka (eli keitto) tässä viittaa palkintoon tai hyvään lopputulokseen, jonka saa vasta, kun uskaltaa toimia.

Esimerkkejä sanonnan ”Rohkea rokan syö” käyttötilanteista:

1. Työhaastattelu: ”Epäröin hakea sitä johtajan paikkaa, mutta päätin kuitenkin yrittää – ja sain sen! No, rohkea rokan syö.”
2. Uusi harrastus: ”Pelotti mennä ensimmäiselle tanssitunnille, mutta se olikin ihan mahtavaa. Rohkea rokan syö!”
3. Ihastuksen lähestyminen: ”Menin juttelemaan sille kahvilassa istuneelle tyypille. Kävi ilmi, että se oli odottanutkin sitä – rohkea rokan syö!”
4. Yrittäjyys: ”Kaveri irtisanoutui ja perusti oman firman. Kaikki ei alussa mennyt nappiin, mutta nyt se tienaa enemmän kuin koskaan. Rohkea rokan syö.”
5. Matkalle lähtö yksin: ”Päätin lähteä yksin Lappiin vaeltamaan. Pelotti aluksi, mutta se oli elämäni paras reissu. Rohkea rokan syö.”

”Vanhassa vara parempi” on suomalainen sanonta, joka tarkoittaa sitä, että vanha ja koeteltu on usein luotettavampaa kuin uusi ja kokeilematon. Se voi viitata esineisiin, ihmisiin, menetelmiin tai tapoihin, joiden hyväksi toimivuus on jo todistettu.

Esimerkkejä sanonnan ”Vanhassa vara parempi” käyttötilanteista:

1. Matti päättää ostaa käytetyn Nokian puhelimen uuden kiinalaisen älypuhelimen sijaan.
   → ”Vanhassa vara parempi – tämä toimii takuulla ja akku kestää viikon.”
2. Mummo käyttää yhä vanhaa perunankuorintaveistään, vaikka on saanut lahjaksi uuden.
   → ”Ei tämä uusi tunnu miltään. Vanhassa vara parempi.”
3. Yhtiö päättää palata vanhaan markkinointistrategiaansa, koska uusi ei toiminut odotetusti.
   → ”Kokeiltiin uutta, mutta ei toiminut – vanhassa vara parempi.”
4. Pertti valitsee lomamatkalle saman mökin kuin edellisinä vuosina.
   → ”Monia paikkoja on nähty, mutta vanhassa vara parempi.”
5. Koulussa opettaja palaa perinteiseen liitutauluopetukseen, kun älytaulu reistailee.
   → ”Tekniikka on hienoa, mutta vanhassa vara parempi, kun halutaan varmuutta.”

”Vanha suola janottaa” on suomalainen sanonta, joka tarkoittaa sitä, että entinen rakkaus tai ihmissuhde alkaa jälleen houkutella tai kiinnostaa. Usein siihen liittyy nostalgian tai kaipuun tunne menneestä suhteesta, vaikka se olisi jo päättynyt.

Esimerkkejä sanonnan ”Vanha suola janottaa” käyttötilanteista:

Jari huomaa kaipaavansa entistä tyttöystäväänsä, kun törmää tähän sattumalta kaupassa.
→ ”Ei kai siinä auta kuin myöntää, että vanha suola janottaa.”

Marja selaa vanhoja valokuvia ja huomaa miettivänsä exäänsä yhä useammin.
→ ”Näköjään se vanha suola taas janottaa, vaikka luulin jo unohtaneeni hänet.”

Antti saa yllättävän viestin nuoruuden ihastukseltaan ja tuntee perhosia vatsassa.
→ ”Taitaa vanha suola janottaa, kun sydän alkaa tykyttää niin kuin ennen.”

Erja erosi puolisostaan vuosi sitten, mutta löytää itsensä usein tämän someprofiilia selaamasta.
→ ”Vaikka erottiin hyvästä syystä, niin joskus se vanha suola vaan janottaa.”

Pariskunta, joka erosi vuosia sitten, päätyy uudelleen yhteen.
→ ”Molempia janotti vanha suola niin pahasti, että rakkaus roihahti uudelleen liekkiin.”

Sanonta ”Kukaan ei ole seppä syntyessään” tarkoittaa, että kukaan ei ole mestari tai taitava jossakin asiassa heti alusta alkaen. Taidot ja osaaminen kehittyvät ajan, harjoittelun ja kokemuksen myötä. Sanontaa käytetään usein rohkaisemaan ihmisiä, jotka kokevat epävarmuutta uuden asian äärellä. Se muistuttaa siitä, että oppiminen vie aikaa ja on täysin normaalia aloittaa alusta.

Tässä on esimerkki tilanteesta, jossa sanontaa ”Kukaan ei ole seppä syntyessään” voisi käyttää:

Tilanne:
Nuori työntekijä on aloittanut uudessa työpaikassa ja turhautuu, kun ei heti osaa käyttää kaikkia järjestelmiä tai muista ohjeita ulkoa.

Vastaus:
”Älä huoli, kukaan ei ole seppä syntyessään. Kaikki oppivat ajan kanssa – tärkeintä on, että olet innokas ja haluat kehittyä.”

Sanonta ”Ei hätä ole tämän näköinen” tarkoittaa, että tilanne ei ole niin paha kuin miltä se saattaa aluksi vaikuttaa. Se on rauhoittava toteamus, jolla pyritään lieventämään huolta tai paniikkia. Usein sitä käytetään, kun joku on huolissaan, mutta todellisuudessa asiat ovat hallinnassa tai ratkeavat helposti.

Esimerkkejä, miten sanontaa ”ei hätä ole tämän näköinen” voi käyttää:

1. Työkaveri hermostuu, kun tietokone ei käynnisty.
   • ”Rauhoitu, ei hätä ole tämän näköinen – akku on varmaan loppu.”
2. Lapsi kaatuu ja alkaa itkeä, mutta ei ole sattunut pahasti.
   • ”Ei hätä ole tämän näköinen, pieni naarmu vain – laitetaan laastari.”
3. Työpaikalla tulee kiireellinen sähköposti, joka näyttää pahalta.
   • ”Katsotaanpa rauhassa – ei hätä ole tämän näköinen, tämä on helposti hoidettavissa.”
4. Autossa syttyy varoitusvalo, ja matkustaja säikähtää.
   • ”Ei hätää, ei hätä ole tämän näköinen – se on vain huoltoilmoitus, ei mikään vaarallinen vika.”

”Ei helmiä sioille” sanonta viittaa esimerkiksi lahjan antamiseen henkilölle, joka ei ymmärrä sen arvoa. Arvokkaita asioita ei kannata antaa sellaisille, jotka eivät niitä arvosta.

Sanonta viittaa alunperin kaupankäyntiin, kuinka ostajan pitäisi pysyä valppaana ostamistaan asioista. Myöhemmin ei katuminen enää auta, jos on tehnyt huonon ostoksen tai valinnan. Nykyään sanontaa käytetään monessa eri kontekstissa, esimerkiksi jos yöllä on satanut paljon lunta auton päälle ja se pitää harjata puhtaaksi, ei silloin auta valittaa asiasta vaan ryhtyä toimeen ja puhdistaa auto.

Sanonta ”ei auta itku markkinoilla” on läheistä sukua englanninkieliselle sanonnalle ”Don’t cry over spilled milk”, eli jos maito on jo läikkynyt, ei kannata enää itkeä ja valittaa, vaan keskittyä katsomaan eteenpäin.

Sanonta tarkoittaa, että kannattaa yleensä nukkua yön yli ison päätöksen suhteen. Kannustaa myös pitämään malttia, kun asioista pitää päättää, eli ei kannata toimia liian hätiköidysti.

Sanonta tarkoittaa sitä, että kuka ensimmäisenä ehtii paikalle, saa palkinnon. Sanonta kannustaa aloittamaan asioita ensimmäisenä sekä pysymään ahkerana työnteon suhteen.

Sananlasku tarkoittaa, että lopulta hyvät teot ja työ kyllä palkitaan. Sanonnan ideana on kannustaa ihmisiä jatkamaan yrittämistä ja työnteon jatkamista, jotta vaivannäkö palkittaisiin. Sitä voi käyttää menestyksen saavuttamisessa työelämässä, kouluelämässä opiskelijalle tai vaikkapa urheilussa.

Sanonta tarkoittaa, että jos jätät jonkun asian hoitamatta, on se ennemmin tai myöhemmin vielä tehtävä.

Sananlasku viittaa elinikäiseen oppimiseen, ja kannustaa oppimaan ikääntyessäkin lisää, sillä jokaisena päivänä voi oppia jotain uutta vielä vanhempanakin.

Sanonnalla tarkoitetaan, että parempi olla edes vähän, kuin tavoitella paljoa, ja olla saamatta mitään. Sana pivo tarkoittaa kämmentä, kouraa tai kourallista.