Poliisi lähestyy kuljettajaa ja kysyy: ”Tiedättekö, kuinka kovaa ajoitte?”.
Kuljettaja vastaa: ”Joo joo, mutta nopeasti; ryöstin juuri pankin ja kadotin poliisit muutama kilometri sitten.”
”Todellako?” poliisi alkaa tehdä muistiinpanoja, ”Ihan yksin?”.
”Ei, minulla oli parini, mutta ammuin hänet! Hän on takakontissa; minun on myös salakuljetettava pian 20 kilon kokaiini hänen lisäkseen, joten voisitko vain kiirehtiä?”.”
”Okei, soitan apuvoimia… Joo, soitan apuvoimia!”, poliisi totesi ääneen.
Poliisi ottaa kuljettajan avaimet ja laittaa hänet käsirautoihin. 10 minuuttia myöhemmin kaksi partioautoa, joissa kummassakin on pari poliisia, saapuu paikalle ja tarkastaa miehen ajoneuvon. He etsivät ja etsivät, mutta eivät löydä rahaa, ruumista eivätkä kokaiinia.
Toinen jälkimmäisistä poliiseista, ylikonstaapeli, menee kuljettajan luo pyytämään anteeksi.
”Olen pahoillani, että vaivaan teitä, herra, mutta miehemme kertoi meille, että ryöstitte pankin, tapoitte miehen ja olitte salakuljettamassa kokaiinia.”
”Mitä? Vakuutan teille, että kaltaiseni jumalaapelkäävä mies ei koskaan tee mitään noin laitonta ja noin vastenmielistä tekoa.”
”Kyllä, meidän virheemme”, poliisi jatkoi.
Kuski sanoi: ”Veikkaanpa, että se paskiainen sanoi myös, että ajoin ylinopeutta!”
