Söin lounaaksi töissä 3 lautasellista hernekeittoa. Onhan se niin pirun hyvää, mutta tiesin, ettei minun olisi kannattanut kolmea lautasellista syödä. Kun ajoin illalla kotiin, aviomieheni oli kovin innoissaan minua vastassa ovella. ”Rakkaani, minulla on sinulle yllätysillallinen tiedossa!”
Mieheni laittoi minulle siteen silmille ja ohjasi minut tuoliini ruokapöydän ääreen. Juuri kun hän oli ottamassa sidettä pois silmiltäni, puhelin soi ja mieheni meni vastaamaan. ”Odota hetki, mutta älä ota sidettä pois silmiltäsi”, hän komensi.
Lounaaksi syömäni hernekeitto oli ehtinyt vaikuttamaan ja paine suolistossani oli valtava. Käytin tilanteen hyväkseni, sillä mieheni oli puhumassa puhelimeen toisessa huoneessa. Nojasin hieman vasemmalle ja päästin ison pierun. Se ei ollut pelkästään kovaääninen, mutta jäätävän pahan hajuinen. Aivan kuin tuoretta lantaa olisi levitetty pellolle, jonka vieressä olisi ollut kaatopaikka.
Mieheni oli asettanut syliini lautasliinan, jonka avulla heiluttelin pahaa hajua pois ympäriltäni. Tunsin edelleen kamalaa painetta suolistossani ja nojasin hieman toiselle puolelle ja päästin KOLME yhtä isoa kemialliseksi aseeksi luokiteltua pommia. Tuoksu muistutti keitetyn kaalin ja hapansilakan yhdistelmää, johon on sekoitettu vanhaksi mennyttä maitoa.
Kuuntelin tarkkaan kun mieheni oli vielä puhelimessa hetken ja päästelin ainakin 4-5 samanlaista sinappikaasuksi luokiteltavaa pommia. Suolistosta vapautuvan paineen tunne oli jumalaisen ihana. Pian kuulin, että mieheni oli jo sanomassa heippoja puhelussaan, joten nopeasti heiluttelin vielä lautasliinalla pahanhajuisia kaasuja pois ympäriltäni.
Laitoin lautasliinan takaisin syliini ja asettelin käteni tuolin taakse. Mieheni palasi ja pahoitteli, kun kesti hieman pitkään. Hän kysyi, että enhän vain kurkistellut siteiden takaa hänen yllätystään. Vakuutin hänelle, etten ollut.
Tässä kohtaa hän otti pois siteen silmiltäni ja kymmenen illallisvierasta jotka istuivat ruokapöydässämme ympärilläni, pitelivät kiinni nenistään ja huusivat yhteen ääneen ”Hyvää syntymäpäivää!”
